Aurajoen yöjuoksu DNF

01 toukokuuta

Lauantaina koin, ehkä elämäni tähän astisista kamalimman juoksukisaan osallistumisen.  Aurajoen yöjuoksu juostiin 29.4.2017 jonne raahauduin älyttömän väsyneenä ja taivaalta vaakatasossa tuleva räntäsade ei motivoinut yhtään juoksemaan. Keli oli iha hirveän kylmä ja luntaa tuli niin,että maa oli valkoinen. Olin ollut koko päivän ennen näkemättömän väsynyt ja olin nukkunut jo parit päiväunet päivän aikana, mutta silti haukotutti kun lähdin ajelemaan kohti Turkua. Olin henkisesti varautunut huonoon aikaan koska oikea nilkkani oli kipeytynyt ja turvonnut viikon aikana. Olin käynyt hierojalla ja osteopaatilla jonka jälkeen nilkka tuli kipeäksi. En ollut koko viikon aikana harrastanut minkäänlaista liikuntaa, joten hieman ihmetytti tuo jalan kipeytyminen varsinkin kun olin niitä yrittänyt huoltaa. Kävin lukemassa netistä mistä moinen kipu ja turvotus voisi johtua ja penikkatautihan se. Yleensä penikat on minulla vaivanut säären etuosassa mutta totta tosiaan penikat voi kipeytyä myös säären alaosasta sisäpuolelta. Tämä sopisi kyllä siihen, että juuri tuon nilkan kanssa minulla oli ongelmia jo viime marraskuussa ja siinä on selkeästi jäykkyyttä varsinkin ulkokierrossa. Vasen taipuu suuntaan jos toiseen kevyesti mutta oikea tökkää heti ulkokierrossa lyhyeen.
Olin saanut osallistumisen Turun urheiluliiton kanssa tehdyn yhteistyön kautta ja on kyllä ihan mahtavaa tukea omalta osalta paikallista toimintaa. Aurajoen yöjuoksu on todella hyvin järjestetty kisa ja vaikka kisaajia ( 780 ) on paljon tämän kokoiseen kisaan niin se ei mielestäni näy vielä missään järjestelyissä huonona asiana. Kisamatkoina on 5km, 10 m ja viesti. Tämä on hyvä kisa mm. aloittelevalle juoksijalle joka haluaa juosta helpon matkan koska reitti on tosi tasainen. Myös ennätysten hakijoille reitti on saman asian takia hyvä ja baanat on suhteellisen leveitä, jolloin on suhteellisen hyvin tilaa juosta. Alussa oli hiema tungosta kun kaikki tuntui lähtevän samaan tahtiin juoksemaan mutta kyllä se porukka siitä levittäytyi.

Paikalle päästyäni alkoi vatsaan koskea mutta sen laitoin jännityksen piikkiin. Lähdin kuitenkin reippaasti juoksemaan Riikan peesissä mutta jo parin kilometrin jälkeen jouduin himmaamaan koska vauhti oli minulle liian kova. Kolmen kilometrin jälkeen alkoi jalassa tuntua pahemmalta ja juoksu alkoi muistuttaa nilkutusta. Kympin kisassa juostaan kaksi kertaa vitosen kierros joten jäin suosiolla ensimmäisen kierroksen jälkeen pois. Olisin voinut vaikka kävelä tuon toisen kierroksen mutta en koe, että tuo kisa olisi ollut sen väärtti, että kannattaa paikkoja rikkoa. Odottelin sitten maalilla Riikkaa joka juoksi onnistuneen suorituksen ja vieläpä hyvän ajan. Olin myös voittanut Aurajoen yöjuoksun kisassa kaksi lasillista skumppaa ja mentiin Riikan kanssa juomaan ne Göraniin. Itsellä poltti edelleen vatsaa ja join vain muutaman hörpyn. Ei maistunut sitten yhtään. Kun Riikka sai juotua omansa niin lähdettiin ja jätin Riikan matkan varrella kotiinsa.

Kamalin olo alkoi sitten vasta moottoritiellä, jolloin mietin muutamaankin otteeseen, että pitääkö pysähtyä tien viereen kun tuli niin pahaolo. Selvisin pysähtymättä mutta päädyin ajamaan kotiin kaikkia pikkuteitä pitkin lopun matkaa. Kuuden tunnin vessanpöntön seurustelun jälkeen tiesin saaneeni seuraksi noron (taas kerran). Seuraava päivä meni kuumeessa ja nivelkivuissa mutta nyt alkaa tuntumaan taas elävältä. Näin ollen meidän osalta meni kaikki vappusuunnitelmatkin uusiksi ja ollaan koko porukka oltu vain kotona. Aina ei kaikki mene suunnitelmien mukaan eikä sille voi mitään.

Hauskaa vappua kaikille! 




You Might Also Like

0 kommenttia

Like us on Facebook

Subscribe