Paras juoksumuisto

lauantaina, huhtikuuta 29, 2017

Huhtikuussa Takomorunnersin kirjoitushaasteessa palataan parhaimpaan juoksumuistoon. Ajattelin ensin,että tämähän on helppo mutta kun avasin bloggerin niin enhän mä tiennyt mistä alkaisin kirjoittamaan. Monia kisoja on tullut koluttua läpi ja kaikissa on omat parhaat hetkensä tullut koettua. Yksikään kisa ei ole jättänyt kylmäksi vaan jokainen kisa on jättänyt jälkensä minuun. Valitsin kuitenkin ikimuistoisimmaksi juoksumuistoksi Kolin Vaarojen maratonin. Koko kisarapsa löytyy täältä.

Kun aloin miettimään mikä kisa on jättänyt suurimman jäljen minuun niin valinta oli valmis. Vaarojen maratonin oli paitsi pisin kisa johon olen osallistunut niin myös ajallisesti eniten aikaa vienyt kisa. Kaiken lisäksi reittinä oli polkua ja hiekkatietä sekä jäätävän kokoisia tuntureita. Olin siihen asti juossut vain katukisoja mutta juossut suurimman osan lenkeistä kyllä poluilla. Valmistautuminen kisaan varusteita miettien oli kivaa puuhaa kun joutui pohtimaan kisäjärjestäjien ja edellisvuosien juoksijoiden tarinoiden perusteella mitä siellä tarvitsee olla mukana. Kisaa joutui käymään läpi mielessä, jotta olisi helpompi hahmottaa mitä syön missäkin vaiheessa ja miten henkisesti valmistautudun kisaan.  Varusteita oli pakko testailla paljon ennen kisaa koska meillähän ei ollut ennen tätä kisaa edes polkujuoksukenkiä vaikka poluilla oltiinkin juostu. Konkreettisesti polkujuoksukenkien tarve tuli siis vasta ilmoittautuessa tähän kisaan ja sen jälkeen alkoi tutkiminen parhaista kengistä kyseiseen maastoon. Kengät eivät olleet ainoat joita piti hankkia vaan juoksureppu,sauvat ja juoksuvaatteet. Kaikilla on tärkeä merkitys juoksun kannalta ja siksi varusteisiin kannattaa tosiaan panostaa.


Vaarojen maraton taitaa olla yksi Suomen tämän hetkisistä kisoista kaikkein haastavin. Nousumetrejä kertyy paljon kaikilla reiteillä ja jokainen nousu tuntuu ihan jalkojen tapolta.Aina kun ajatteli, että jos nyt tämä mäki loppuu niin tulee alamäki niin alamäkeä ei kauan juostu kun tuli taas uusi nousu, entistä korkeampi todennäköisesti. Itse juoksn aika hämärän rajamailla loppumatkan. Muistikuvia ei kovinkaan paljon ole. Muistan vain,että väsytti. Väsytti niin kuin niin paljon, että olisi voinut jäädä just siihen paikkaan nukkumaan. Energiaa ei kropassa ollut yhtään ja väkisin söin jotain energiapatukkaa, että jaksaisin viimeisen laskun ja nousun.  Maaliin tullessa oli voittajafiilis vaikka kisa jäi osaltani kesken sillä cut off aika oli mennyt jo umpeen. Matka oli kuitenkin pisin jonka olin siihen mennessä ikinä juossut ja olin selättänyt tunturit, tosin hieman huonolla menestyksellä mutta en keskeyttänyt. Ensimmäiseen maratoniin verrattuna nyt pystyi kisan jälkeen kävelemään ja seuraavana päivänäkin jalat olivat kävelykunnossa mitä nyt hieman pohkeissa oli jäykkyyttä mutta ei mitään verrattuna ensimmäisen maratonin jälkeiseen jalkakipuun.

Ilmoittautuessani kisaan tiesin kisan olevan haastava mutta nyt kun reitin on juossut niin tiedän mitä haastavalla tarkoitetaan. Tänä vuonna yritän saada kisapaikan uudelleen ja syksyllä toivon mukaan ääsen selättäään Kolin tunturit uudelleen paremmalla menestyksellä.  Reitti muuttuu taas tänä vuonna ja lopun viimeinen pätkä on uusittu joka on ilouutinen. Se oli nimittäin ihan kamalaa käydä maalin tuntumassa ja lähteä vielä 5 kilometrin lenkuralle joka oli vieläpä hiton raskas.  Täytyy sanoa olevansa hullu kun lähtee samanmoiseen kisaan uudestaan, mutta joku siinä vetää puoleensa. En ole luovuttaja ja kun viime kisa jäi kesken niin haluan saada suoritettua tuon 86 kilometrin matkan.

Mikä on sinun paras juoksumuistosi? Tai vaihtoehtoisesti mikä on kamalin juoksumuistosi? Onko joku kisa mennyt ihan penkin alle?


You Might Also Like

3 kommenttia

  1. Kolilla on kyllä upeita maisemia! Toivottavasti saat taas kisapaikan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on. Sinne olis kiva mennä joskus myös muuten vain kävelemään/ juoksemaan eikä kisaamaan mutta pitkän ajomatkan takia ei tahdo oikein onnistua ihan tuosta vaan.

      Poista
  2. Tuo Vaarojen maraton kuulostaa kyllä huikealta tapahtumalta. Toivottavasti pääset sinne uudelleen mukaan!

    VastaaPoista

Like us on Facebook

Subscribe