Yhteisöllisyys

perjantaina, joulukuuta 02, 2016

Juoksu on siitä mukava harrastus, että juoksijat ovat kuin yhtä suurta perhettä.  Vaikka sopisit lenkkitreffit tuntemattoman kanssa niin juteltavaa riittää silti.Yhteisöllisyyden tunne on vahva juoksuporukoissa. Olen ollut monessa mukana ja aina tuntuu, että uuteen juoksuporukkaan otetaan avosylin vastaan.

Facebookissa löytyy juoksuryhmiä paljon, joista ensimmäisenä itse olen tutustunut kestävyyttä pintakaasulla ryhmään. Sen ryhmän kautta olen myös innostunut enemmän polkujuoksusta ja tutustunut eri kisoihin eri puolilla Suomea ja muualla maailmassa.

Jokatasoiselle juoksijalla löytyy varmasti oma porukkansa jos kaipaa lenkkiseuraa kunhan vaan itse on aktiivinen. Juoksukoulut ovat myös oiva tapa löytää samanhenkistä seuraa.  Siellä saa puhua juoksusta yllin kyllin ilman, että kukaan ihmettelee addiktiotasi juoksemiseen. Treenit tehdään lähes mukisematta sillä jokainenhan on tullut sinne vapaaehtoisesti.

On myös huvittavaa mistä kaikesta juoksijoiden keskuudessa jutellaan. Kukaan ei kohauta olkaansa tai tiputa leukaansa maahan kun kerrot biokätkeilleen lenkillä syötyäsi jotain vatsallesi sopimatonta. Korkeinaan kysytään, että riittikö paperi.  Jalat ja irtoilevat varpaankynnet ovat myös usein kisojen jälkeen yleinen keskustelunaihe. Normaali ihmisiä eli ei juoksijoita moinen keskustelunaihe voisi tuoda ruaat ylös mahalaukusta mutta juoksijoiden keskuudessa lähinnä kerskutaan että montako sulta lähti.

Kisoissakin liputetaan hyvistä juoksijan tavoista eli jos joku on esimerkiksi vailla vettä reitin varrella niin hänelle sitä tarjotaan. Huonosta "käytöksestä" johtuen voidaan jopa hylätä suoritus jos joku ilmiantaa sinut maaliin tullessa että et ole auttanut pulassa olevaa kanssakilpailijaa. Tallinnan maratonilla mieheni tarjosi ensimmäistä puolikasta juoksevalle suomalaiselle miehelle energiageelejä, sillä vauhti oli hyytymäisillään ja miehelläni taas energiaa riitti ilman niitäkin. Juoksukisoissa vallitsema tsemppi on myös jotain ihan mahtavaa. Se, että joku ihan random-tyyppi ohi juostessaan huikkaa, että hyvin menee loppuun asti, tuo valtavasti virtaa. Itse sanoilla en koe olevan niin merkitstä mutta se, että joku toinen juoksija sanoo niin on merkityksellisempi juttu.

Olen onnellinen juostessa ja vielä onnellisempi ympärille kertyneestä juoksijayhteisöstä.

You Might Also Like

1 kommenttia

Like us on Facebook

Subscribe