Wildest dreams- Dinner in the sky

05 elokuuta

Tänään pääsin kokeilemaan jotain ihan huikeeta. Olen korkeanpaikan kammoinen tai ainakin aina vihannut maailmanpyörää huvipuistossa (muihin laitteisiin kyllä menen),  joten mietin kyllä alkuun olisiko minusta tähän mutta koska mahdollisuus osallistumiseen tuli niin olihan sinne mentävä.  Ei näin siistiä kokemusta voi vain jättää väliin tai jos olisi niin kyllä jälkeenpäin olisi varmasti harmittanut. 
Aamulla Helsinkiin ajaessa myös hieman mietitytti sääennustus kun oli luvattu vesisadetta ja ukkosta. Syöminen ulkona ja korkealla vesisateessa ukkosen jyrähdellessä ei kuulosta houkuttelevalta mutta onneksi saimme kuitenkin nauttia lounasta auringon paisteessa.  Tuuli hieman kieputti yläilmoissa mutta ei niin paljon, että olisi tuulen takia jännittänyt.

Saapuessani paikanpäälle sain heti alkumaljan joka oli muuten HYVÄ.  Kai siinä ripaus alkoholiakin taisi olla mutta lämpimän sään takia vedin sen huiviini aika ripeästi.  Tämän jälkeen koko porukalle pidettiin pieni briiffi tulevasta ruokailusta ja turvallisuusasioista, jonka jälkeen meidät valjastettiin turvavaljailla istumaan tuoleihin yksitellen. Rohkeammille kääntyvät tuolit ovat varmasti mieleen mutta mulle riitti ihan perus istuma-asento ilman mitään kääntymistä mihinkään ilmansuuntaan.  Ylös mentiin rauhalliseen tahtiin ja pikku hiljaa uskalsi jopa päätä kääntää ja katsoa, että missäs sitä oikein ollaan.
Kokkina tänään oli Filip Langhof ja voi taivas ( Joo olin taivaassa sekä ihan kirjaimellisesti, että ruuan takia) miten hyvää ruokaa meille tarjoiltiin.  En ollut jännitykseltä oikein pystynyt edes miettimään ruokia joten odotuksia sen suhteen ei ollut. Ruokien kanssa tarjoiltiin viiniä ja vettäkin oli jokaisella valmiina laseissa.  Ruuat maistuivat hyvälle ja sainpas tämän kesän aikana ensimmäisen kerran sieniäkin. Nam!
Alkuruoka sienimetsä & hirssiä
Pääruoka selleriä & lammasta
Jälkiruokana minulle tarjottiin gluteeniton vaihtoehto joka oli marjoja muiden syödessä mustaherukkaa & piimää eli pannukakkua sorbetin kera.  Muutamat marjat tipahtelivat tuulen mukana kun eivät millään halunneet pysyä lusikassani. :D

Maisemat, noh sen mitä pystyin muualle välillä vilkuilemaan niin korkella oltiin. Kai sieltä olisi saanut parempiakin kuvia mutta ei mun ottamina. Tyydyin syömään ja juomaan.  Mahtava kokemus tämä kyllä oli kaikenkaikkiaan. Tämä oli juurikin niitä kokemuksia, joissa haluaa haastaa itseään tekemällä jotain hullua. Seuraava hullutus onkin sitten lokakuussa 87 kilometrin ultrajuoksukisa. Itsensä voittaminen tekee vahvemmaksi ja koin, että tämän jälkeen voinkin taas uskaltautua maailmanpyörään. Ehkä se ei sittenkään ole niin kamalaa!

*Tämän mahtavan kokemuksen ja lounaan minulle tarjosi Dinner on the sky. *

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Oi vitsi! Olen aina halunnut päästä tollaseen, mutta vielä ei ole tullut
    tilaisuutta. Toivotaan, että jossain vaiheessa pääsis kanssa!! :)

    VastaaPoista
  2. Aivan huikean hieno kokemus varmasti! Oispa upeaa päästä kokemaan moinen :)

    VastaaPoista

Like us on Facebook

Subscribe