Arki, treenaaminen ja parisuhde ruuhkavuosissa

lauantaina, maaliskuuta 12, 2016


Arjen ja liikunnan yhdistäminen lapsiperheessä on ollut haastavaa mutta nyt neljän vuoden jälkeen olemme löytäneet vihdoinkin yhdessä aikaa treenaamiseen. Kuten olen täällä aiemminkin maininnut niin aloitimme vuoden alussa yhdessä mieheni kanssa Vauhtisammakon juoksukoulussa ja se on ollut kyllä hetkeen paras päätös mikä on tehty. Kahdenkeskinen aika on aina kortilla ja varsinkin aika, jolloin treenata yhdessä.  Vaikka juoksukoulussa on meidän lisäksi paljon muitakin emmekä tosiaan hengaile siellä vain kahdestaan niin yhdessä tekeminen on jo mukavaa vaihtelua.


Kesti kauan päästä tähän pisteeseen koska vasta nyt kuopuksen ollessa kaksivuotias saamme nukkua yöt ilman heräämisiä. Tähän asti yöt ovat kutakuinkin neljä vuotta olleet hyvin rikkonaisia ja energitasot täysin nolla. Paljon olisi ollut haluja liikkua mutta töiden jälkeen ei jaksanut tehdä mitään.  Laihduttaminen ei myöskään onnistunut ja kompastuskivenä juurikin se väsymys, jonka takia oli helpompi sortua suklaapatukkaan kun kunnon ruokaan.  Nyt motivaatio on riittänyt liikkumisen lisäksi terveellisempään ruokaan ja painokin on näin ollen lähtenyt laskuun.  Olo on eenergisempi kuin pitkään aikaan. Tuntuu, että siitä on ikuisuus aikaa kun on jaksanut touhuta näin paljon kaikkea.

Olemme saaneet lapsille kaksi kertaa viikossa hoitajan joko äidistäni tai kuopuksen kummitädistä mikä on mahdollistanut juoksukouluun osallistumisen.  Kiitollisuuden määrää ei voi sanoin edes kuvata.  Pelkäsin alussa, että tästä tulee vain hetkellinen tilanne mikä ei tule onnistumaan näin hyvin juoksukoulun loppuun asti mutta hyvältä näyttää vieläkin ja juoksukoulua takana jo pari kuukautta.  Lapset osaavat jo odottaa näitä muutamia iltoja viikossa, jolloin pääsevät leikkimään muutamaksi tunniksi mikä on myös ollut hieno asia, sillä mikään ei olisi kurjempaa kuin viedä lapsi hoitoon paikkaan jonne se ei halua. Nyt  ei tarvitse tätäkään miettiä kun lapset kyselevät joka päivä milloin pääsevät taas hoitoon.


 On myös ollut ihan huippua päästä töiden jälkeen istuttuaan koko päivän 8-16 sisällä, ulkoilmaan juoksemaan. Teemme kummatkin sisällä istumatyötä, joten liikkuminen on pelkästään vapaa-ajan varassa.  Pari-kolme treeniä viikossa on jo tässä vaiheessa hyvä juttu ihan jo sen takia, että pääsee ulkoilemaan ja saa peruskuntoa pidettyä yllä.  Lapset kun tuosta vielä kasvavat niin aloittavat omia harrastuksiaan ja meille jää toivon mukaan myös lisää treeni-aikaa lasten harrastusten aikana. Sitä odotellessa!

On ollut kyllä huippu kivaa treenata yhdessä ja voin vain suositella kaikille parisuhteessa oleville, että tehkää sen eteen aikaa, että pääsette yhdessä liikkumaan.  Jos olette keskellä ruuhkavuosia niin höyryjä on mukavampi päästellä yhdessä treenatessa kuin kotona toiselle kiukutellen.  Meillä on sattumalta kummallakin mieltymys juoksuun mutta vaikka kumpikin harrastaisi omaa lajiaan niin kannattaa silti käydä vaikka yhdessä happihyppelyllä kävellen taikka juosten, mikä sitten itseltä luonnistuu paremmin. Yhdessöolo ja liikkuminen on helppo yhdistää lastenkin parissa mutta joskus on hyvä ottaa aikaa ihan vain teille kahdelle. Kyllä ne lapset pärjäävät hetken hoidossakin ja voivat jopa tykästyä siihen. Monesti mennään niin lasten etuuksia ajatellen, että unohdetaan oma elämä tyystin. Toki on hyvä,että lapsilla on kaikki hyvin ja he saavat kaiken huomion, mutta voidaanko silloin myös itse hyvin? Joskus on hyvä olla hieman itsekäs ja varastaa itsellekin sitä aikaa. Lupaattehan pitää myös itsestänne ja parisuhteestanne huolta, liikkumalla.:)



You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Oottepa kivasti saaneet järjestettyä yhteistä säännöllistä harjoitusaikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kauan kyllä mietittiin saadaanko onnistumaan mutta onneksi on mennyt hyvin.:)

      Poista

Like us on Facebook

Subscribe