Ihana levännyt olo

lauantaina, huhtikuuta 25, 2015



Vihdoinkin päästyäni 32 vuoden ikään olen oppinut vain olemaan. Olen oppinut, että ihan joka sekunnilla tarvitse tapahtua jotain vaan voin ihan hyvin vain olla, ainakin hetken. Nyt kun mietin aikaa taaksepäin niin suurin osa turhautumisistani elämäni aikana on johtunut siitä, että en ole osannut olla tekemättä mitään. Miettikää mikä ongelma. Turhaudun kyllä välillä vieläkin jos en pääse tekemään omia juttuja. Lapsia vahtiessa pihalla on vaikea tehdä muuta koska he haluavat huomiota. Olen siis heidän kanssaan ja jossain vaiheessa miehen kanssa vaihdetaan vahtivuoroa. Näin kumpikin saa tehtyä omia juttuja ja kumpikin saa olla lasten kanssa.  Nautin siitä, että saan tehdä asioita. Odottaminen ja paikallaan oleminen on ollut aina hieman vaikeaa vaikka en kyllä tiedosta,että kärsisin ADHD:sta. Olen tekevä ihminen.

Parin päivän sairastelun jälkeen huomasin itsessäni heti aamusta oudon piirteen. Useimmiten olen illalla jo suunnitellut valmiiksi mitä kaikkea pitää heti aamusta alkaa tekemään,että ehdin kaiken tekemään päivän aikana. Sairaslomalla ollessani huomasinkin, että en ole suunnitellut mitään (okei olen kipeä mikä varmasti rauhoittaa tekemisiä) mutta voin jopa stressata kirjojen lukemisesta. Ostan usein kirjoja ja sitten harmittaa kun en ehdi niitä lukemaan ja se on kuitenkin sellaista tekemistä, mitä voi kipeänäkin tehdä. Heräsinkin aamulla pääkoppa tyhjänä. Keitin kahvia,tein puuroa ja istuuduin keittiönpöydän äärelle. Vain ja ainoastaan nauttimaan aamusta. Koirat kuorsaavat omilla paikoillaan. Läppärin avatessani klikkailen lempparisivustot auki. En stressaa edes tekemättömistä blogipostauksista.


Olen ihan häkeltynyt olotilastani. Olenko ihan oikeasti oppinut rentoutumaan. Mieheni on sanonut,että viikonloppuisin on pakko pyrkiä palautumaan arjesta ja pyrkiä lepäämään niin paljon kuin mahdollista,ettei uusi viikko ole raskas. Näinhän se menee ja on ollut vähän vaikeaa noudattaa tätä koska viikonloppuisin sitä aikaa on, jolloin voi oikeasti touhuta. Viikonloput, jolloin olen ollut kipeänä eli aika usein tämänkin vuoden puolella olen huomannut mikä ero on jos oikeasti lepää viikonlopun tai tekee järisyttävän paljon kaikkea. Kyllä sen eron huomaa myös seuraavalla viikolla töissä. Maanantai on mulle se helpoin päivä töissä. Teen kaikkein parhaimmalla motivaatiolla töitä ja työt kulkee. Taidan tässäkin asiassa olla poikkeus varsinkin jos työkavereita kuuntelee niin maanantai on monelle tosi raskas päivä töissä. Viikonlopun jälkeen on aina fressi olo tulla töihin vaikka siellä odottaisikin ne edellisen viikon tekemättömät työt mutta ne vaan tuntuvat nyt paljon helpommilta kuin edellisen viikon perjantaina, jolloin ajatus ei enää kulkenut.

Ihana levännyt olo. Tästä on hyvä jatkaa päivää samalla rennolla fiiliksellä. Ei stressiä.

Miten te saatte itsenne palautumaan arjesta viikonlopun viettoon? :)

You Might Also Like

0 kommenttia

Like us on Facebook

Subscribe